Sense the Fire

Hyvää vappua vähän näin myöhässä!

 Vappuisissa merkeissä halusin värkätä jotkut värikkäät lakkaukset, aluksi mulla oli suunnitelmissa serpentiinin väreillä tehty liukuvärjäys, mutta kokeiltuani yhteen kynteen totesin yhdistelmän karmivaksi värioksennukseksi. Havaitsin etten ole tehnyt yksiäkään kynsiä konadilla joulukuun jälkeen ja päätin palata sen ihanaan mutta arvaamattomaan maailmaan. Jotenkin tuosta valkoisesta ja mustasta tulee sellaset lehmävibat, mutta tykkään kuitenkin. Oikeastaan muistin vasta näiden valmistuttua että oon joskus aiemmin tehnyt samannäköiset kynnet eri väreillä, niitä pääset katsomaan tästä.

Tän postauksen kynnet on vähän kuin remake mun ennen tekemistä kynsistä, mutta ei sillä että multa olis ideat vähissä, se vaan on kiva tehdä jotain hyväksi havaittua. Näiden kynsien kaksoset löytyvät tästä postauksesta.

Oon vähän taas innostunut lakkailusta kun nää kynnetkin on tästä vähän kasvaneet ja kun on tässä ollut aikaa pääsykokeisiin lukiessa..
Pohdiskelin muuten tässä onko joku huomioinut että kaikkien mun postausten otsikko on biisi mitä kuuntelen postauksen julkaisuhetkellä eikä mikään postaukseen todellisuudessa liittyvä sanailu ?

Ad Viventes

Hiljaiselosta huolimatta pohdin kokoajan että pitäis jatkaa aktiivisempaa bloggailua täällä kynsiblogin puolella, siinä vaan on se, että ei tänne kehtaa tulla kirjoittelemaan jos mulla ei ole kertakaikkiaan yhtään kuvaa kynsistä. Nykyään kun samat lakkaukset pysyy kauemmin kuin kaks päivää niin uusia ei tuu tehtyä niin usein kuin ennen.. Viime vuonna sen 31 day nail challengen aikaan tosiaan vaihdoin lakkauksia päivittäin, minkä takia mun kynnet olikin ihan haperat ja täynnä kaikkii halkeemii. Mutta tosiaan tässä parit tän kuun kynnet.

Viimeaikojen ebayhullaantumiseni tuloksena saapuneet kännykänkuoret inspasivat mua värkkäämään samanteemaiset kynnet, ja käyttämään pitkästä aikaa minkäänlaisia kynsikoristeita. Tosin kaikenmoisiin möykkyihin taas tottumattomuuden vuoksi ne tuli nypittyä irti seuraavan vuorokauden sisällä jonka vuoksi lakkaukset olivat harvinaisen lyhytikäiset.

Tässä mun tämänhetkise kynnet, joista en oikeen osaa sanoa mitään. Tarkempaan observoidessa saattaa selvitä että tuossa on pronssi/hopea/kulta liukuvärjäys, ja jossakin omituisissa fantasioissa olin hyvin kiinnostunut miltä väriyhdistelmä näyttää. Jos totta puhutaan, aikas huonolta. Onneksi nämä näyttävät kauempaa katsottuna vain kultaisilta ja olen elellyt näillä lakkauksilla jo yli kaksi viikkoa, mutta tänään olis tarkoituksena tehdä jotkin uudet.
Tosin aina kun suunnittelen värkkääväni jotkut tajunnanräjäyttävät turbokynnet, päädyn monen yrityksen jälkeen lakkaamaan nämä yksivärisiksi.

Joku sattui kysäisemään että tehdäänkö täällä muutakin kuin kynsiä, esimerkiksi meikki- tai hiusjuttuja. Idea olisi sinänsä houkutteleva, että tänne saataisiin lisää sisältöä, mutta toisaalta en tiedä kiinnostaako ketään lukea täältä mitään meikkitutoja, koska itse olen ainaki ihan semitumpelo mun normimeikin ulkopuolella.

Uncommon Sense

Hiljaisen helmikuun voinen pistää monenmoisen penkkari- ja abeilusäädön ja lukuloman alkamisen piikkiin, mutta tulin taas katkaisemaan tän heitteillejätön. En mitäään ihan tajunnanräjäyttäviä kynsiä oo värkännyt, mutta tässä viimeisimmät tekeleet.

Jonain päivänä tutkin mun lakkojen hylkiöosastoa ja hypistelin kaikkia lakkoja joita ei juurikaan oo tullut käytettyä. Silmään pisti graffitilakka, ja muistelin miten se aikanaan oli maailman kolmastoista ihme, ja sille tehdyt kynnet aivan hardcore nail arttia. Ajattelin päästää sen pitkästä aikaa kynsille, mutta tein havainnon siitä, miksi sitä ei enää ole tullut käytettyä; jos ei kerro että sen kuuluu näyttää siltä, se on kaikkien silmissä vain ikävän näköistä mustaa suttua. Lakka palasi vähin äänin hylkiöiden joukkoon..

Oon nähnyt jonkin verran tämän tyyppisiä lakkauksia, ja halusin kokeilla miltä ne näyttää mun kynsissä. Totesin vaan että ne näyttää kauempaa katsottuna vaan mustalta lakkaukselta joka on kasvanut puoleen väliin kynttä, olisi kaiketi pitänyt laittaa alle muuta kuin kultaista. Nää on melkein niinkuin tän postauksen ekat kynnet, ja veikkaan että tälläisten esteettisyys piileekin pidemmissä kynsissä.

Tässä on mun tämänhetkiset, ansiokkaasti yli viikon lähes täydellisessä kunnossa pysyneet, glitterkynnet. Tein nämä alunperin silmällä pitäen viime lauantain Armin Van Buurenin keikkaa, nimittäin nämä yksilöt hohtavat pimeässä sekä UV-valossa ;) Mitään tavallista lakkaahan nämä eivät juuri sisällä, vain kaksi kerrosta läpinäkyvällä lakalla kiinnitettyä hilettä, kerroksen läpikuultavan keltaista UV-lakkaa sekä pari kerrosta pimeässä hohtavaa päällyslakkaa.

Hile on tosiaan ihan tavallista askarteluhilettä, eikä mitään spesiaalia kynsihilettä, tätä kun sattui saamaan viisi putelia sateenkaaren väreissä tigeristä parilla eurolla. Pimeässä hohtavaa lakkaa oon etsinyt jo jonkun aikaa, lopulta bongasin sellaisen H&Mltä, ja yllätyin kuinka hyvin tää toimii. Miinuspuolena vaan se että pelästyn omia käsiäni nukkuessani.....

Afterworld

Jaa hei taas pitkästä aikaa

Kaikki alkuvuoden kiireet on ryöstänyt mun kynsienlakkaus- ja bloggausajan, mutta nyt palautan blogin ajantasalle mun viimeaikojen kynsitapahtumilla..

Alkajaisiks mun seikkailut joululahjaks saamallani manikyyripaketilla, joka sisäls just noita perus värkkejä ranskalaisee manikyyriin. (Paitsi et hämmennyin vähän liikaa tost kynästä, lopulta mul valkeni et sil kuuluu värittää jotain kynnen sisäpuolta et se näyttäis vaaleemmalta (?)) 

 

En muutenkaan oo kauheesti nähnyt mitään manikyyritarroja tarpeellisiksi, koska yleensä ne syö aluslakat irrotettaessa. Näissä ei sitä onglemaa ollut, mutta nää oli suunniteltu aika epäkäytännöllisen pieniksi, hyvä jos yhdessä kynnessä meni päästä päähän.

Lopulta päädyin tekemään puolet ilman noita tarroja, mutta ihan kivat noista tuli. Tää taitaakin olla mun viimeinen kuva näistä pitkistä kynsistä. 

Muutama postaus sitten mainitsinkin mun tavasta saada yhtäkkiä tarpeekseni pitkistä kynsistä, ja tuossa hieman ennen vuoden loppua napsaisinkin ne yllättäen poikki. Oli siinäkin jotain tottumista kun oli tottunut näpläämään kynsillä kaikenlaista ja sitten olikin nää nysät millä naputella. Siinä meni samalla vähän into lakkaillakkin kun oli tottunut että oli enemmän tilaa vääntää kaikkea.

Tässä mun uudenvuodenkynnet, ne H&M pimeessä hohtavat kynsitarrat jotka mainitsin jossain aiemmassa postauksessa. Ihan mukavasti ne hohtelivat (paitsi yöllä kun pelästyin omia sormiani....), kestivätkin jopa jonkun aikaa, mut osasta näky aikas ikävästi läpi. Kaikkiin kynsiin ei kuitenkaan löytynyt sopivaa, mutta eihän sitä koskaan.

Tässä on kynnet jotka tein alkukuusta mätsäämään mun uuteen hiusväriin, ihan vaan perus liukuvärjäykset. 

Oon lakannut kynnet ehkä kerran tänävuonna, mut kyllä tää tästä kun aattelin kynsiä kasvattaa ylppäreihin ja semmosta. Blogin päivittely jatkuu kaiketi niin kuin ennenkin; niin usein kun ehtii ja näköjään vaan mun toimesta .... 

mietin muuten äsken onkohan kukaan koskaan käyttänyt noita tunnisteita tuolla reunassa..